Oppimistehtävä 2a

https://moodle.oamk.fi/mod/forum/discuss.php?d=71407#p179778

https://moodle.oamk.fi/mod/forum/discuss.php?d=80184#p179791

https://moodle.oamk.fi/mod/forum/discuss.php?d=79227#p179819


Linkit keskusteluihin, joihin olen osallistunut.

Esimmäinen keskustelu käsitteli sairauspoissaoloilmoitusta työpaikalla. Useassa työpaikassa on otettu käytäntö, että sairauspoissaolo ilmoitetaan ja merkitään työvuorolistaan merkillä P (poissa).

Oma kantani on, että käytäntö on hyvä, mutta omalla kohdallani en noudata sitä. Minua ei haittaa jos työkaverit tietävätä sairaudestani ja kerron usein heille myös suunnilleen milloin luulen tulevani töihin. Tiedän omasta työyhteisöstäni useita henkilöitä, jotka ovat erittäin arkoja omien sairauspoissaolojensa suhteen. Heitä käytäntö palvelee ja suojelee. Hyvä juttu siis.

Toisessa keskustelussa käsiteltiin sitä, että saikulla oleva päivittää someen kuvan itsestään imuroimassa ja saa pian esimieheltään soiton: miksi et ole töissä vaikka pystyt imuroimaan?

Tämä onkin mielenkiintoinen juttu. Ensinnäkin miksi ihmisillä on somekavereina työkavereita jos he eivät kuitenkaan ole heidän kanssaan niin läheisissä väleissä, että kertoisivat tarkemmin sairaslomastaan? Toiseksi: miksi he julkaisevat sairasloman kanssa ristiriidassa olevan kuvan somessaan kun tietävät, että siellä on myös työkavereita?

Työelämä olisi hyvä pitää erillään yksityiselämästä. Jos ei siihen pysty tai sitä halua tehdä, kannattaisi TODELLA miettiä mitä sinne someen julkaisee. Julkaisut leviävät nimittäin yllättävän laajalle.
Esimiehen toiminta oli mielestäni erittäin pöyristyttävää. Hänen pitäisi ymmärtää tilanne paremmin ja käyttäytyä asiallisesti.

Kolmas keskustelu käsitteli terveydenhuoltoalan henkilöstön tekemiä "urkintarikoksia". Eräs keskustelija oli ehdottanut karanteenialuetta oman asuinpaikan ympärille jonka sisällä ei saisi työskennelleä, jotta ei voisi urkkia naapureita. Olin tästä eri mieltä ja ehdotin pikemminkin, että omien lokitietojen saamista helpotettaisiin ja siihen ohjattaisiin potilaita. 


* Tietosuojan näkökulmasta kannattaa huomioida kolme näkökulmaa: oma, muiden ja työnantajan tietosuoja. Omia asioitaan saa jokain jakaa tietysti halunsa mukaan, mutta ihmisten kannattaisin muistaa se, että niitä ei koskaan enää saa pois.
Muiden tietosuojan kanssa on tärkeää olla vielä tarkempi. Toisen päivitykseen liitetty viaton kommentti saattaa olla katastrofi päivityksen tekijälle. Klassinen esimerkki tästä on runsaat onnittelut raskaudesta toisen facebook-seinälle kun onnittelujen kohde ei ole vielä aikonut asiasta laajemmin kertoa.
Työnantajan tietosuoja täytyy jokaisen ymmärtää: mitään töihin liittyvää asiaa ei saa postata julkisesti someen, ellei työnantajan kanssa ole muusta sovittu. 

* Avoimuuden ja läpinäkyvyyden eduista minulla on vahva mielipide. Useimmat ihmiset ovat empaattisia ja ymmärtäväisiä. Omista asioistani kerronkin aika suoraan kollegoille. Jos kertoo avoimesti sairastuneensa esimerkiksi syöpään on tuki ja symptia kollegojen suunnalta voimavara. Avoimuus myös leikkaa siivet perättömiltä huhuilta ja spekulaatioilta. 

* Henkilökohtaisten tietojen jakamisesta voisi olla hyötyä esimerkiksi vaikeassa elämäntilanteessa (läheinen tekee kuolemaa/on kuollut, avioliitto rakoilee, lapsi on sairas). Työkaverit ymmärtäisivät silloin paremmin esimerkiksi mielialanvaihteluita ja äkillisiä poissaoloja. Lisäksi heiltä tuleva tuki auttaisi jaksamaan.
Itse koin erittäin terapeuttisena kun jouduin vakavaan auto-onnettomuuteen ja kerroin siitä työkavereille. Kävin asiaa heidän kanssaan paljon läpi (heitä on monia ja kaikki kysyivät erikseen) ja kun jouduin puhumaan siitä uudelleen ja uudelleen, sain asian myös omassa päässäni käsiteltyä.

* Jos henkilökohtaisten tietojen suojaamisesta ei huolehdita voi pahimmillaan syntyä valtavaa vahinkoa. Epäluottamus työyhteisessö voi lisääntyä ja kaikenlainen juoruilu myös. Joku voidaan leimata esimerkiksi alkoholistiksi tai "hulluksi".
Kirjoitin ylempänä avoimuuden eduista, mutta avoimuus ei ole oikea ratkaisu kaikissa tilanteissa ja kaikille ihmisille.